info@tohtorille.fi
Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Valtaosan keuhkosyövistä aiheuttaa tupakka. Tupakansavusta tunnetaan ainakin 60 keuhkosyöpää aiheuttavaa yhdistettä.
Keuhkosyöpä syntyy, kun yksittäinen keuhkoputken tai keuhkokudoksen solu muuttuu pahanlaatuiseksi syöpäsoluksi. Syöpäsoluille ominaista on hallitsematon jakautuminen, jolloin syöpäsolut muodostavat ison ryhmittymän, kasvaimen. Syöpäsolut voivat myös levitä verenkierron mukana muualle aiheuttaen etäpesäkkeitä. Keuhkosyöpä voi lähettää etäpesäkkeitä esimerkiksi luustoon, maksaan, aivoihin tai lisämunuaiseen.
Tupakka on merkittävin yksittäinen keuhkosyövän aiheuttaja. 85–90 % kaikista keuhkosyövistä on tupakan aiheuttamia. Tupakoinnin lopettamisesta menee noin 10 vuotta siihen, että syöpäriski on pienentynyt takaisin tupakoimattoman tasolle.
Tupakansavusta on löydetty vähintään 60 syöpää aiheuttavaa yhdistettä, ja tupakoijan riski sairastua keuhkosyöpään on 15–30 kertainen verrattuna tupakoimattomaan. Säännöllisesti tupakkaa polttavista enemmän kuin joka kymmenes sairastuu keuhkosyöpään. Riskiin vaikuttaa, kuinka aikaisin tupakointi on alkanut, savukkeiden määrä sekä tupakointivuosien määrä.Tupakan polton lisäksi myös säännöllinen tupakansavussa oleskelu, passiivinen tupakointi, lisää huomattavasti keuhkosyövän riskiä.
Keuhkosyövälle altistavat myös asbesti sekä joissain töissä käytettävät yhdisteet (esim. arseeni-, nikkeli-, kromiyhdisteet). Asbesti ja tupakka yhdessä ovat erityisen suuri vaara ja kasvattavat keuhkosyöpäriskin yli 50 kertaiseksi. Huoneilmassa esiintyvä radon lisää myös syövän riskiä, mutta huomattavasti vähemmän kuin tupakka. Sairauksista keuhkoahtaumatauti ja tuberkuloosi lisäävät keuhkosyöpäriskiä.
Suomessa keuhkosyöpä on miesten toiseksi yleisin, ja naisten neljänneksi yleisin, syöpä. Vuosittain Suomessa sairastuu keuhkosyöpään noin 2500 henkilöä. Miesten keuhkosyöpien määrä on vähentynyt 1970-luvulta lähtien tupakoinnin vähentymisen myötä, mutta naisten tupakointi ja keuhkosyövät ovat vastaavasti yleistyneet.
Keuhkosyöpä on tavallisesti alkuvaiheessa oireeton. Etenkin keuhkojen laitaosissa kasvain voi kasvaa suureksi ennen kuin aiheuttaa mitään oireita.
Yleisin keuhkosyövän oire on pitkittynyt yskä. Tupakoijilla on usein kroonisen keuhkoputkentulehduksen vuoksi niin sanottua tupakkayskää. Muutos yskän laadussa tai veri yskösten mukana voi olla merkki keuhkosyövästä, ja lääkäriin tulisi hakeutua välittömästi. Yskän lisäksi keuhkosyöpä voi aiheuttaa kipuja keuhkojen alueella sekä hengenahdistusta.
Keuhkosyövän sijainnista riippuen voi esiintyä myös erilaisia oireita. Osalla potilaista voi olla rinta- ja hartiakipuja, äänen käheyttä, nielemisvaikeuksia tai kaulan ja kasvojen turvotusta.
Keuhkosyöpään voi liittyä myös yleisoireita, kuten väsymystä, ruokahalun puutetta, laihtumista ja kuumetta. Yleisoireet ilmaantuvat erityisesti syövän levitessä. Etäpesäkkeet aiheuttavat oireita riippuen niiden sijainnista, esimerkiksi luustokipuja, pahoinvointia ja painontunnetta oikeassa kylkikaaressa tai kouristuskohtauksia.
Joskus keuhkosyöpä löydetään sattumalta oireettomassa vaiheessa, mutta useimmissa tapauksissa potilas hakeutuu itse tutkimuksiin oireiden vuoksi. Valitettavan usein syöpä todetaan vasta siinä vaiheessa, kun se on ehtinyt jo lähettää etäpesäkkeitä.
Keuhkosyöpä voidaan yleensä todeta keuhkojen röntgenistä eli keuhkokuvasta. Lisätutkimuksena tehdään tavallisesti tietokonetomografia, jolla saadaan tarkempaa tietoa syövän sijainnista ja levinneisyydestä.
Syövästä pyritään sen tyypin selvittämiseksi saamaan myös koepala keuhkoputken tähystyksessä (bronkoskopia).Tähystyksessä saadaan myös lisätietoa kasvaimesta. Jos koepalan otto ei onnistu keuhkojen tähystyksen yhteydessä, voidaan koepala ottaa ohuella neulalla ihon läpi, jos keuhkojen kunto sen sallii.
Keuhkosyövän hoitomuoto valitaan syövän tyypin, levinneisyyden, potilaan kunnon ja keuhkojen toiminnan perusteella. Pääasiallisia hoitomuotoja ovat solunsalpaajalääkitys, sädehoidot, leikkaus sekä näiden yhdistelmät. Oireita voidaan hoitaa erilaisilla lääkehoidoilla.
Pienisoluista keuhkosyöpää hoidetaan yleensä solunsalpaajilla. Solunsalpaajat tehoavat alkuvaiheessa hyvin, mutta syövän uusiutumisriski on suuri. Solunsalpaajilla hoidetaan myös levinnyttä keuhkosyöpää, jolloin oireet helpottavat ja elinikä pitenee.
Ei-pienisoluisen keuhkosyövän tavallinen hoito on leikkaus. Leikkauksella pyritään poistamaan syöpäkasvain mahdollisimman täydellisesti. Leikkauksen lisänä käytetään yleensä sekä solunsalpaajia että sädehoitoa.
Tietyissä tapauksissa keuhkosyöpää voidaan hoitaa kohdennetuilla eli täsmälääkkeillä. Täsmälääkkeilla hoidetaan pääasiassa levinnyttä ei-pienisoluista syöpää, ja hoidon edellytyksenä on kasvainkudoksen tietyn geneettisen tekijän muutokset. Täsmälääkkeitä tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti.
Jos kasvain saadaan poistettua kokonaan leikkauksessa, yli puolet leikatuista elää pidempään kuin viisi vuotta. Levinneen syövän eliniän ennuste on huonompi. Pienisoluisen syövän hoitotulokset ovat huonompia kuin ei-pienisoluisen.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00031 https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/keuhkosyopa/ http://www.keuhkosyopa.fi/yleista/keuhkosyovan-synty-ja-ehkaisy/ http://www.keuhkosyopa.fi/keuhkosyopa-oireet/