info@tohtorille.fi
Anafylaksia on äkillinen yliherkkyysreaktio. Yleensä anafylaktinen reaktio syntyy allergiamekanismilla, mutta ei aina, ja aina syytä anafylaksiaan ei saada selville. Anafylaksia voi olla hengenvaarallinen reaktio.
Anafylaksia syntyy tavallisimmin allergiamekanismilla. Elimistöön on aiemman altistuksen seurauksena syntynyt vasta-aineita jollekin aineelle ja uudelleen altistuminen saa valkosoluihin kuuluvat syöttösolut aktivoitumaan. Syöttösolut erittävät histamiinia ja leukotrieenejä, jotka aiheuttavat anafylaksian oireet.
Tavallisimpia anafylaksian aiheuttajia ovat monet ruoka-aineet, ampiaisen ja mehiläisen myrkyt sekä lääkkeet ja puudutteet. Ruoka-aineista vehnä, pähkinät, munat, maitotuotteet, kala ja äyriäiset, tattari, seesaminsiemenet, selleri sekä kiivi ovat tunnettuja anafylaksian aiheuttajia. Lääkeaineista tavallisimmin anafylaktisen reaktion aiheuttavat antibiootit ja kipulääkkeet.
Anafylaktinen reaktio voi alkaa yllättäen noin 10 minuutin–neljän tunnin kuluttua syömisestä, rasituksen yhteydessä. Rasitus voi aiheuttaa anafylaksian myös ilman allergiaa, tähän kuitenkin vaaditaan rasituksen lisäksi flunssa, krapula ja mahdollisesti särkylääke.
Tavallisimmin anafylaksian ensioireita ovat kämmenpohjien, hiuspohjan ja huulien voimakas kihelmöinti ja kutina. Kutina ja kihelmöinti leviävät nopeasti koko kehoon. Iholle nousee nokkosihottumaa ja esimerkiksi silmäluomissa ja huulissa voi olla selvää turvotusta.
Anafylaktinen reaktio voi saada kurkun kuristamaan, hengityksen vinkumaan ja äänen käheäksi. Pahimmillaan hengitystiet tukkeutuvat kokonaan turvotuksesta. Oireina voivat olla myös vatsan kouristukset, oksentaminen ja ripuli. Pulssi kiihtyy ja iho punoittaa.
Vaikeimmissa tapauksissa anafylaksia on hengenvaarallinen ja puhutaan anafylaktisesta sokista. Potilaan verenpaine laskee ja voi tulla sydämen rytmihäiriöitä. Sydän- ja verisuonitaudit sekä huonossa hoitotasapainossa oleva astma lisäävät anafylaktisen reaktion vaarallisuutta.
Anafylaktinen reaktio saavuttaa huippunsa noin 10–30 minuutin kuluessa.
Vaaralliselta vaikuttavassa tilanteessa on aina soitettava hätänumeroon ja hankittava ammattiapua. Jos potilaalla tai läheisellä on käytössä adrenaliiniruisku, annetaan adrenaliinipistos välittömästi ensiavuksi. Pistos annetaan reisilihakseen tai olkavarren lihakseen pakkauksen ohjeen mukaan. Tarvittaessa annetaan toinen annos adrenaliinia noin 20 minuutin kuluttua.
Adrenaliinin lisäksi hoidoksi voidaan antaa astma- tai allergialääkkettä tai kortisonitabletti. Noin joka viidennellä anafylaksian oireet uusivat 8–10 tunnin kuluttua ensireaktiosta, joten anafylaktisen reaktion saanutta on seurattava hoitoyksikössä. Jälkikäteen potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon reaktion syyn selvittämiseksi.
Terveyskeskuksessa tai sairaalassa anafylaksiaa hoidetaan niin ikään adrenaliinilla, antihistamiinilla sekä kortisonilla. Vakavissa tapauksissa annetaan myös elintoimintoja ylläpitävää hoitoa, kuten nesteytystä ja lisähappea.
Anafylaksia voi toistua, joten reaktion saaneille annetaan resepti kertakäyttöisen adrenaliiniruiskeen hankintaan ja ruiskeen käyttö opetetaan. Parasta olisi pitää mukanaan aina kahta ruisketta. Jos on taipuvainen anafylaksiaan, olisi hyvä kantaa mukanaan myös SOS-passia, joka kertoo mille on allerginen ja ohjeistaa ensiavussa.