Unettomuus

Unettomuus

Unettomuus on tavallinen vaiva, jonka taustalla on usein fyysisiä, psyykkisiä tai ympäristöön liittyviä syitä. Unettomuus on kyvyttömyyttä nukkua tarpeeksi joko nukahtamisvaikeuksien, yöllisen heräilyn tai liian aikaisen heräämisen vuoksi.

Normaali uni ja univaje

Aikuisen unentarve vaihtelee kuuden ja yhdeksän tunnin välillä. Uni voidaan jakaa perusuneen (NREM) sekä vilke- eli REM-uneen. REM-unen aikana aivotoiminta on vilkasta ja valtaosa unista nähdään sen aikana. Yön aikana perusuni ja REM-uni vuorottelevat, ja REM-unen jaksot pitenevät aamua kohti mentäessä.

Jos tarvittavaa määrää unta ei saada, syntyy univaje. Univaje vaikuttaa kehon toimintaan monin tavoin. Univaje voi johtaa esimerkiksi nälän tunteeseen ja nopeiden hiilihydraattien himoon ja tätä kautta lihottaa. Päiväväsymys ja keskittymiskyvyn puute ovat myös tavallisia univajeen seurauksia.

Mitä unettomuus on?

Jos nukahtamisvaikeuksia tai vaikeuksia pysyä unessa on vähintään kolmena yönä viikossa on kyse unettomuudesta. Normaalisti ihminen nukahtaa noin puolessa tunnissa on yön aikana hereillä vajaat puoli tuntia.

Unettomuus on hyvin yleistä, tavallisempaa naisilla ja vanhuksilla. Aikuisista vähintään kolmannes kärsii ajoittaisesta unettomuudesta vuoden aikana. Noin joka kymmenes on kärsinyt vähintään kuukauden yhtäjaksoisesta unettomuudesta.

Unettomuus aiheuttaa päiväväsymystä ja altistaa muun muassa masennukselle ja alkoholin liikakäytölle.

Unettomuuden syyt

Unettomuuden taustalla voi olla monia eri fyysisiä, psyykkisiä sekä ympäristöstä aiheutuvia syitä. Silloin kun unettomuuden taustalta ei löydetä mitään psyykkisiä tai fyysisiä sairauksia tai ongelmia, on kyseessä niin sanottu primaarinen unettomuus. Primaarinen unettomuus on ikään kuin rakenteellinen ominaisuus, joka usein ilmenee jo lapsuudessa. Sekundaarinen unettomuus on puolestaan oire jostain fyysisestä tai psyykkisestä sairaudesta.

Psyykkisistä sairauksista tavallisin unettomuuden aiheuttaja on masennus. Samoin skitsofrenia, mania ja päihderiippuvuudet voivat olla syynä unettomuuteen. Myös ahdistuneisuus ja erilaiset kriisit, huolet ja murheet elämässä aiheuttavat unettomuutta. Aina unettomuus ei liity negatiivisiin tunteisiin tai ongelmiin vaan positiivisetkin muutokset elämässä voivat heijastua uneen.

Useat fyysiset sairauden voivat myös aiheuttaa unettomuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi, sydämen vajaatoiminta, kilpirauhasen liika- ja vajaatoiminta, Alzheimer, Parkinsonin tauti, uniapnea ja erilaiset pitkäaikaiset kiputilat. Myös levottomat jalat, tai miehillä eturauhasvaivat, jotka pakottavat nousemaan öisin vessaan, voivat olla unettomuuden taustalla.

Elintavoilla on niin ikään suuri vaikutus uneen. Epäsäännöllinen unirytmi sekä runsas kofeiinin tai alkoholin nauttiminen, ovat tyypillisiä syitä unettomuudelle. Alkoholi saattaa auttaa nukahtamaan, mutta muun muassa heikentää unen laatua. Myös fyysisellä aktiivisuudella on merkitystä uneen. Lisäksi eri ympäristön ärsykkeet, kuten valot ja äänet, vaikuttavat nukkumiseen.

Unettomuuden itsehoito

Unettomuutta voi hoitaa kotona ilman lääkkeitä monin tavoin. Kofeiinia ja alkoholi tulee välttää ennen nukkumaanmenoa. Sen sijaan hiilihydraattipitoinen ateria ennen nukkumaanmenoa voi auttaa nukahtamaan.

Viileä huoneilma on usein avuksi nukahtamisessa. Keho viilenee luonnostaankin iltaa kohden, mutta asiaa voi auttaa säätämällä sisäilman 17–21 asteen välille. Lämpimät sukat jalassa auttavat myös monia, sillä ne lisäävät jalkojen pintaverenkiertoa ja viilentävät kehoa sisältä.

Sänkyyn kannattaa mennä vasta, kun on väsynyt. Jos uni ei tule, voi nousta hetkeksi vaikka lukemaan ja palata sänkyyn vasta, kun tuntee väsymystä. Jokin rentouttava tekeminen, vaikka lämmin kylpy, ennen sänkyyn menoa voi myös auttaa.

Aistiärsykkeitä kannattaa välttää. Esimerkiksi TV:n katselu tai lukeminen voivat vaikeuttaa nukahtamista. Jos TV tai kirja kuitenkin rentouttavat, voivat ne olla hyväksikin ennen nukkumaanmenoa. Rauhallisen musiikin kuuntelu voi myös auttaa nukahtamaan. Eri aistiärsykkeiltä voi tarvittaessa suojautua korvatulpilla tai silmälapuilla. Jos kumppanin kuorsaaminen tai kääntyily häiritsee, voi kokeilla eri sängyissä tai huoneissa nukkumista.

Liikunta alkuillasta voi helpottaa nukahtamista. Liian myöhään ei kuitenkaan kannata lähteä lenkille, sillä se voi vaikeuttaa nukahtamista. Seksi ennen nukkumaanmenoa voi myös auttaa nukahtamaan.

Säännöllinen herääminen auttaa myös unettomuudesta kärsivää. Vaikka yöunet olisi jäänyt lyhyeksi kannattaa nousta säännöllisesti aikaisin, jotta seuraavan yön uni ei kärsisi ja nukkumaanmeno venyisi myöhään.

Unettomuuden kannalta on tärkeä myös pyrkiä välttämään unettomuuden pelkoa. Itseään ei pidä yrittää pakottaa nukahtamaan vaan yrittää rentoutua ja hyväksyä oma alttius unettomuuteen.

Kun itsehoito ei auta unettomuuteen ja unettomuus on jatkuvaa, toistuvaa tai häiritsee elämää, tulee kääntyä lääkärin tai psykoterapeutin puoleen. Jatkuva unettomuus liittyy usein elämäntilanteeseen sekä stressiin ja esimerkiksi terapia tai lyhyt sairausloma voi helpottaa.

Unettomuuden lääkehoito

Unilääkkeitä, nukahtamislääkkeitä ja väsyttäviä masennuslääkkeitä, käytetään yleensä tilapäisen, lyhytaikaisen unettomuuden hoitoon. Joskus unilääkkeitä joudutaan käyttämään pitkäaikaisesti. Nukahtamislääkkeet voivat pitkäaikaisessa käytössä johtaa unettomuutta ylläpitävään lääkeriippuvuuteen, joten mieluiten käytetään väsyttäviä masennuslääkkeitä. Primaarisen unettomuuden hoitoon käytetään mieluiten pientä annosta väsyttävää masennuslääkettä.

Jos unettomuuden taustalla on jokin psyykkinen sairaus, kuten masennus, tarvitaan muutakin hoitoa kuin unilääkkeitä. Psyykkisiä sairauksia hoidetaan usein psykoterapialla ja lääkehoidolla.

Samoin fyysiset sairaudet tulee hoitaa, kyseessä olevaan sairauteen sopivalla tavalla. Unta häiritseviin kipuihin voidaan esimerkiksi käyttää särkylääkkeitä.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00534 http://www.tietoaunettomuudesta.fi/uni-ja-unettomuus/unettomuuden-syyt/
OP Kevytyrittäjä