Flunssa, influenssa, nuhakuume

Flunssa

Kaikille tuttu puhekielen flunssa tarkoittaa viruksen aiheuttamaa nuhakuumetta. Kyseessä on äkillinen ylempien hengitysteiden infektio. Flunssa on ihmisten yleisin sairaus.

Flunssan aiheuttajat

Flunssa on viruksen aiheuttama ylähengitysteiden infektio. Erilaisia flunssaa aiheuttavia viruksia on kymmeniä ja monet virukset myös kykenevät muuntautumaan ajan mittaan.

Yleisimpiä nuhakuumeen aiheuttavia viruksia ovat rinovirukset ja koronavirukset. Myös adeno-, influenssa- ja parainfluenssavirukset ovat merkittäviä taudinaiheuttajia. Pienille lapsille hankala on RS-virus (respiratory syncytial), joka voi aiheuttaa myös keuhkoputkentulehduksen.

Flunssa tarttuu suoraan ihmiseltä toiselle kosketuksen kautta tai pisaratartuntana. Viruksia on paljon etenkin nenän eritteessä, joten aivastelu ja jo pelkkä niistäminen toisen ihmisen läheisyydessä aiheuttaa tartuntavaaran. Syljessä viruksia ei ole niin paljon. Flunssa voi tarttua myös epäsuorasti sairaan koskettelemien esineiden kautta. Flunssa tarttuu jo ennen oireiden alkua, joten tartuntoja on käytännössä hyvin vaikea välttää. Paras ehkäisykeino flunssaan on hyvä käsihygienia.

Flunssakausi on vahvimmillaan syksyisin. RS-virukset ja influenssa jylläävät talvisin. Tarkkaa syytä virusten kausittaiseen vaihteluun ei tiedetä, mutta epäillään, että se johtuu ihmisten vetäytymisestä sisätiloihin joukolla, jolloin virukset pääsevät leviämään. Kylmä tai sateinen sää ei ole syy flunssan kausivaihteluun. Aikuiset sairastavat flunssan keskimäärin 1–5 kertaa vuodessa, lapset voivat olla flunssassa jopa 5–10 kertaa vuoden aikana.

Flunssan oireet

Flunssan oireet vaihtelevat jonkin verran aiheuttajaviruksen ja potilaan vastustuskyvyn mukaan. Sen verran samanlaisia oireet kuitenkin ovat, että pelkästään oireiden perusteella on mahdotonta sanoa mikä virus flunssan aiheuttaa.

Tavallisia ensimmäisiä oireita flunssassa ovat nuha ja kurkkukipu. Kuume ja vilunväristykset kuuluvat myös flunssan alkuvaiheeseen. Nuha on usein aluksi vetistä ja muuttuu sitten paksummaksi ja sameammaksi. Yskä oireena seuraa yleensä muutaman päivän kuluttua ja jatkuu monesti muita oireita pidempään. Aluksi yskä on tyypillisesti kuivaa ja muuttuu myöhemmin limaiseksi.

Siinä missä rino- ja koronavirukset aiheuttavat tyypillisesti nuhakuumetta, parainfluenssavirukset puolestaan usein nielun- tai kurkunpääntulehduksen. Influenssalle tyypillistä ovat päänsärky ja lihassäryt taudin alkuvaiheessa. Pienillä lapsilla influenssat aiheuttavat kuitenkin tavallisesti hyvin samanlaisen oireiston kuin muutkin virukset, nuhaa, kuumetta ja yskää, joten lapsilla influenssaa on vaikea erottaa muista flunssista. RS-virus aiheuttaa erityisesti pienille lapsille usein keuhkoputkentulehduksen.

Flunssan luullaan usein kestävän vain muutaman päivän. Tyypillisesti flunssa kuitenkin kestää vähintään viikon. Lapsilla keskimääräinen taudin kesto on viikosta 12 vuorokauteen. Aikuisilla flunssa kestää usein kaksikin viikkoa. Oireet voivat jatkua joskus yli kaksi viikkoakin.

Flunssan hoito

Flunssa voidaan tavallisesti todeta oireiden ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Tarkempia tutkimuksia tarvitaan harvoin. Jos epäillään jotain jälkitauteja, voidaan ottaa verikokeita ja mahdollisesti poskionteloiden tai keuhkojen röntgen.

Flunssan oireita lievitetään monin kotikonstein, mutta hyöty hoidoista on usein vähäinen. Esimerkiksi C-vitamiinin ja valkosipulin tai muiden luontaistuotteiden ei ole osoitettu tutkimuksissa vaikuttavan juuri flunssaan.

Nuhan hoidoksi isommilla lapsilla ja aikuisilla riittää nenäliina. Pienimpien lasten nuhaa voi helpottaa apteekin keittosuolatipat tai -sumutteet. Yli 2 -vuotiaille voidaan käyttää apteekin lääketippoja tai -sumutteita, jotka supistavat limakalvoja. Lääkkeitä käytetään kuitenkin vain korkeintaan muutama päivä, koska pidemmässä käytössä ne voivat ärsyttää limakalvoja.

Yskänlääkkeet ovat melko tehottomia eivätkä vaikuta yskän kestoon. Yskän tehtävä on poistaa limaa hengitysteistä, joten yskimisen lopettamisesta voi olla haittaakin. Yskää voi lisäksi helpottaa vesihöyry. Höyryhengityksen teho on kuitenkin todettu vähäiseksi. Lapsen sängyn pääpuolen nosto sen sijaan voi helpottaa nukkumista. Noston on kuitenkin oltava melko suuri ja samalla on varmistettava, että lapsi ei valu sängyn jalkopäätä kohti. Jos lapsella on kuitenkin ahtauttava keuhkoputkentulehdus tai kurkunpääntulehdus, on niihin saatavilla tehokkaita lääkkeitä.

Kuumeen alentamiseen kipulääkkeet tehoavat hyvin. Tulehduskipulääkkeiden käyttöä suositellaan, jos kuume on korkea ja vointi huono. Lapsille, raskaana oleville naisille ja astmaa sairastaville suositellaan parasetamolia.

Varsinaiset viruslääkkeet ovat vielä kokeiluasteella ja tällä hetkellä flunssan aiheuttamia viruksia vastaan ei ole lääkehoitoa. Antibiootteja käytetään bakteeritautien hoitoon ja viruksiin ne eivät vaikuta. Flunssan yhteydessä antibiootteja käytetään kuitenkin jälkitautien hoitoon, esimerkiksi korvatulehduksen tai keuhkokuumeen hoidossa.

Flunssan paras ehkäisy on käsien pesu usein ja huolellisesti. Lastenhoidossa on todettu, että lelujen säännöllinen pesu vähentää myös flunssatartuntoja. Influenssaa vastaan on olemassa rokote. Influenssarokote ei kuitenkaan suojaa muilta tavallisilta flunssaa aiheuttavilta viruksilta.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skl00011 http://www.terve.fi/flunssa/flunssa-0
OP Kevytyrittäjä